Päivät pakkaavat tuomaan kaikenlaista murhetta, huolta ja ongelmaa, joista on koetettava selvitä parhaan kykynsä mukaan. Lasten huolet ja ongelmat käyvät suoraan sydämeen, mutta niinhän sen pitää ollakin.
Joskus kuitenkin tuntuu, ettei kaikki ole kohtuullista ja että miksei se, että kaikki yrittävät parhaansa, koskaan riitä. Miksi se on aina liian vähän?
No, joskus on väsynyt olo, kun ulkona tuulee ja home tms. jyllää kasvoissa ja silmissä (vrt. edelinen blokkaus) ja ...
Kuitenkin "aurinko on tallella" jopa kaamoksessa, ja ehkäpä huomenna on parempi päivä.
Tästä kun nousen niin keitän kupin kahvia (tai kaksi), avaan Ikean peltilaatikon ja kaivan muutaman piparin sekä laitan nättiä jouluista musiikkia - ja nautin... Kynttilässä on jo tuli ja huomisen lehti tulee tunnin kuluttua.
Toiveissa siis "Kaukana kavala maailma" -olo.
Ja tässä tuo ikkunantakainen maisema. Kun vain näkyisi...
 |
| maisema marraskuun lopulta |
2 kommenttia:
Voi mammaseni, kokeile jaksaa! <3 Asiat eivät kuitenkaan turhaan murehtimalla yleensä parane, muista se :) Toivottavasti tuohon teidän homeongelmaan keksitään jonkinnäköinen ratkaisu, kuulostaa nimittäin TODELLA ikävältä...
Kiitos tyttöseni!
Kyllä tämä tästä...
Lähetä kommentti