Työvoimatilanteesta tuli mieleeni kertoa julkisen sektorin rekrytoinnista, koska se poikkeaa alka lailla suomalaisesta.
Tämä kaikki koskee erään kaupungin rekrytointia enkä tiedä kuinka lyeispätevä käytäntö on koko maassa.
Virka oli haettavana kesäkuussa. Viranhakuilmoitus tarkistettiin myös kaupungintalolla, jotta kaikki on varmasti oikein. Hakemukset lähetetään sähköisellä lomakkeella, jolloin todistukset ym. tarkistetaan mahdollisessa haastattelussa. Tähän saakka kaikki on ok. ja tuttua.
Haastattelussa on mukana kahden ammattiliiton edustajat, esimies sekä mahdollisesti työpaikan edustaja. Matkat haastatteluun ja mahdollinen yöpyminen maksetaan haastatteluun kutsutulle jälkikäteen.
Haastattelujen jälkeen tehdään kaupunginjohtajalle esitys virkaan valittavasta. Esityksestä on vastuussa ko. avoimen viran esimies.
Haastatteluista tehdään muistiinpanot, jonka tiivistelmät lähetetään esityksen mukana kaupungille. Haastattelutiivistelmien lisäksi toimitetaan koonti suosittelijoiden haastatteluista ja varsinainen esitys. Koska kaupunginjohtaja tekee varsinaisen nimityksen pelkästään papereiden perusteella, on mukaan liitettävä myös laajennettu tiivistelmä hakijoista, haastateltujen todistusjäljennökset ja viranhakuilmoitus. Myös ammattiliitot tarkistavat vielä papereiden oikeudellisuuden.
(Tämä tuntuu kovin perinpohjaiselta, koska tiedän, että julkinen sektori sumeilematta palkkaa epäpäteviä, ja oikeusapumies ei voi asiaan puuttua vaikka kysessä on selvä laittomuus. Valitusoikeus on rajattu ja oikeusmiehellä ei ole oikeutta kumota päätöstä. Tässä on suuri ero Suomeen, joka tässä suhteessa on oikeusvaltio!)
Heinäkuun lopussa kaupunki lähetti virkaan valitulle työpaikkatarjouksen, ns. tilbud, jossa on mukana palkkaesitys. Vielä hänellä on mahdollisuus neuvotella palkasta ennen viranvastaamista ja sitä voi toki koettaa. Vastausta viran vastaanottamisesta pyydetään yleensä kahden viikon kuluessa.
No, meille kävi niin, että virkatarjouksen vastaanottanut olikin saanut työpaikan muualta ja ei vastaanottanut virkaa. Virka laitettiin uudelleen hakuun, koska emme olleet halunneet ketään hakijoista sijalle nro 2. Päätettiin uusi hakuaika ja kaikille ensimmäisen kierroksen hakijoille ilmoitettiin uudesta hakukierroksesta ja heitä pyydettiin ilmoittamaan ovatko he edelleen käytettävissä.
Toisen kierroksen loputtua hakijoita oli reilut kolmekymmentä yhdeksästä maasta. Euroopan huono taloustilanne näkyy täälläkin.
Päteviä hakijoita oli 13 kuudesta maasta (Suomi, Ruotsi, Tanska, Venäjä, Unkari ja Norja).
Olemme haastatelleet henkilökohtaisesti kahta (Ruotsi, Venäjä), Skypen kautta kahta (Suomi, Norja) ja videoneuvottelun kautta yhtä (Norja). Nyt on paperityön aika!
Huomenna lähtee kaupungille kasa papereita sekä esitys, joiden perusteella kaupunginjohtaja tekee virkanimityksen. Tai pitäisikö edelleenkin puhua virkatarjouksesta, koska palkka voi vielä muuttua.
Aikaa kuluu, ja on odotettavissa, että ko. työntekijä ottaa vastaan viran aikaisintaan maaliskuussa.
Selviä eroja Suomeen on:
- julkista, vakinaista virkaa ei päätä mikään lautakunta tai valtuusto tai edes hallitus. Se on henkilöpeliä.
- selvä ero on myös ammattijärjestöjen läsnäolo koko hakuprosessin ajan - tehtävä on tietenkin valvoa laillisuutta ja jäsenten etuja.
- eikä Suomessa tietääkseni kunnat maksa matkakuluja ja yöpymisiä haastetteluihin... Palkkaneuvottelutkin taidetaan hoitaa hieman eri tavalla.
