50-vuotiasjuhlat

 

Paikallinen Suomi-seura, joka on lajissaan maan toiseksi vanhin heti Oslon jälkeen, täytti peräti 50 vuotta.  Jäseniä seurassa on kuulema 120 eli yllättävän paljon.  Seura juhli hotellilla syntymäpäiviään lauantaina, ja koska isopoika on kustannettu Suomesta soittamaan Säkkijärven polkkaa ja Satumaata, oli minunkin mentävä mukaan. En kehdannut olla poissa.

En ole juhlaihminen, mutta menihän se. Puheita, historiaa ja onnitteluja - ja väliin pojan soittamana suomalaista hanurimusiikkia.  Lopuksi tanssit, jotka tietenkin jätin väliin. Yhden miehen bändi oli surkeaa kuultavaa minunkin ei-musikaalisille korvilleni eikä minun kintullani edes tanssita.  Mies vei minut kotiin, ja palasi hotellille pitämään seuraa pojalle, joka soitti muutaman orkesterin tauon.

Säkkijärven polkkaa työpaikalla

Poika, se isompi, vietti syyslomansa äidin ilona, otti - pyynnöstä - hanurin mukaansa ja soitti työpaikallani hanurilla Säkkijärven polkkaa ja muuta suomalaista hanurimusiikkia. Vesisaareen, suomalaisten pääkaupunkiin Norjassa, tuo musiikki sopiikin hyvin.  
Säkkijärven polkka oli ehdottomasti toivotuin, mutta Satumaatakin pyydettiin ja parhaat lauloivat mukana.  Tietenkin suomeksi.

Kaveriksi soittamaan pyydettiin Kiiperistä pari vuotta vanhempi Joakim, joka on itse opetellut soittamaan - ja hyvin onkin opetellut.  Pojat tapasivt nyt ensimmäisen kerran ja harjoituksia ei siis ole ollut. Mutta kuunnelkapa poikien yhteissoittoa! 

(Säkkijärven polkan lataus ei onnistunut.)

Paikallinen sanomalehti Finnmarken kävi jututtamassa poikia.