perjantai 29. marraskuuta 2013

Ave Mariaa kirjastossa


Kirjastossamme oli tänään(kin) kulttuurikoulun konsertti.  Lapset ja nuoret lauloivat, soittivat ja tanssivatkin.  Tapahtumasarja - kolme lounaskonserttia ja yksi pitempi iltakonsertti - liittyy Vesisaaren kulttuuriviikkon, jolloin on tarjolla kaikenlaista kaupallista ja ei-kaupallista kulttuuritarjontaa myyjäisistä taidenäyttelyihin.
Kulttuurikoulun oppilaille konsertti on opetustilaisuus, aivan kuten Suomessakin.

Liikuteltavat matalahkot kirjahyllyt lainaustiskin edessä sekä flyygeli ja äänentoistolaitteet auttavat tilaisuuksien järjestelyissä.  Pinottavia tuolejakin on hankittu tilaisuuksia varten ja alakerrassa on sisääntulon lähistöllä oma keittiö perusastioineen, joten pienimuotoinen kahvitus ja viinitarjoilukin onnistuu.
Talon akustiikka on hyvä.  Hieno, sanovat asiaa ymmärtävät. Ja kaunis on katsellakin innokaita nuoria kaamoksen sinisessä...




Tässä pätkä Ave Mariaa nuoren Ronjan esittämänä.

torstai 28. marraskuuta 2013

Joulutähti, vai oliko se adventtitähti...

                            


Suomen viikolla tuli käytyä Haaparannan Ikeassa ja sieltä sattui käsiin iso, paperinen joulutähti.  Vieläpä punainen, koska valkoinen ja kultainen olivat loppuunmyytyjä.

Lapsuudessani meillä oli kotona aina ikkunassa punaisenoranssi, paperinen joulutähti.  Se oli ehdoton joulun merkki, ja muistan, että vanhemmat olivat varovaisia, ettei paperi kosketa kuumaa hehkulamppua. Tekivät reijittimellä lisää reikiä tähteen, jottei kuumenisi liikaa.Tähti oli joka talossa. 
Mummolassani taitaa olla lapsuuteni vanha tähti käytössä vieläkin.  Iäkäs enoni laittaa sen pirtin ikkunaan joka vuosi.

 Rakel Parveezin kaunis joulutähti loistaa ikkunassa. 
Muistan, että minulla oli opiskeluvuosinani sellainen ikkunatähti mukanani Jyväskylän Keltinmäessä. Se oli pitkään ainoa ikkunatähtitähti niillä main (olenhan aina sanonut, että lännestä tulee "sivistys" ja mitä idemmäksi mennään sen "kehnommaksi" kaikki käy!!!).  Kun sitten Kukkumäkeen ilmestyi ikkunaan samanlainen, kuulin siitä opiskelukavereilta, ja sen jälkeen he kertoivat aina uusista ikkunatähdistä, jotka ilmestyivät katukuvaan.  Tai adventtitähdeksi kai sitä silloin sanottiin...

Sitten ajattelin, etten kyllä paperitähteä riesakseni huoli, ja hankimme ikkunoihin metalliset tähdet, messinginvärisiä ja hopeisia. Vuosikaudet olen ihastellut paperitähtiä, noita uudelleen muotiin tulleita. Ruotsin puolella Luujalassa näin niistä ensimmäiset liki kymmenen vuotta sitten. Stockmannille ne ilmestyivät seuraavaksi. Ihastelin enimäkseen valkoisia, ja nyt sitten minulla on sellainen ikkunalaudalla pidettävä - tosin punainen.

No, joka tapauksessa olen ollut todistamassa joulutraditioiden leviämistä Jyväskylään. Loppuvuosina  80-luvun alussa ikkunatähtiä näkyi jo aika lailla. Kuinkahan nyt?  Pitääkin kysyä tyttäreltä.

Sama toistui joulukynttelikköjen kohdalla. Reilut kaksikymmentä vuotta sitten oli talo/kynttelikkö, ja nyt on ikkuna/kynttelikkö.  Haaparannalta haettiin 80-luvun alussa ensimmäiset - kuten niin moni muukin varsinkin koristeluun liittyvä asia.  Moni asia tuli paljon aikaisemmin Ruotsiin kuin Suomeen. Mm. barbit ja legot. Ja appelsiinit!

Vielä kymmenen vuotta sitten Iisalmessa ei kirjastolla saanut polttaa kynttelikköjä ikkunalla iltaisin ja viikonloppuisin - mikä oli minusta ennenkuulumatonta! 
Olinhan tottunut, että länsirajalla joka ikkunalla - niin kotona kuin pankeissa, virastoissa ja kaupungintalossa  - palavat kyntteliköt adventista loppiaiseen yötä päivää.
Iisalmessa ihmiset sammuttivat ne  aina lähtiessään työhuoneistaan, ja koskaan talo ei näyttänyt "valaistulta" eikä "valaistuneelta". Ei auttanut, vaikka näytin Kemin ja Tornion kaupungintalojen kuvia - oi, kuinka upeita ne ovatkaan jouluvalaistuksessa.  Siitä kynttekillöhommasta meni kyllä Iisalmessa maku.
Jokohan Iisalmessa saisi jouluvalaista viikonloppuisinkin?

Nyt ison työhuoneen isossa ikkunassa loistaa iso, punainen joulutähti!  Se luo punertavan sävyn koko huoneeseen, ja näkyy hyvin tuonne tielle ja kaupungin ainoaan liikenneympyrään.

Tuli mieleen, että olisi pitänyt ostaa  noita kymmenkunta, koko julkisivulle. Helppoja laittaa, kun ei tarvitse ripustaa. Vajaalla 10 eurolla/kappale ei niitä saa täältä, maksavat kuulema viisinkertaisesti...

Näin leviävät tavat, ja joskus siitä tulee traditioita.

Joulukuusenpallo. Kuva: Noora Holm, Sveriges Radio Sisuradio
 

keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Autolla 11 tuntia läpi pohjoisen Suomen



 

Eilinen päivä koostui rauhaisesta aamupäiväkahvista, lääkäristä, apteekista ja - 11 tunnin ajomatkasta pohjoisen Suomen halki - mereltä merelle -  ilmatieteen laitoksen ennustamassa huonossa ajosäässä.

Alku oli aivan kohtalainen.  Ilmatieteen laitoksen ilmoittama huono ajokeli ei ollut vielä tullut lännestä. Muutaman asteen pakkanen piti kyllä tien liukkaana, mutta talvikeli on aina talvikeli.  Kemi-Rovaniemi -välin lukuisat peltipoliisit huolettivat kuten aina, ja liikkennemäärä on rauhaisaan tahtiin tottuneelle epämiellyttävä.  Ihan tavallista siis.
Mutta minne ihmeeseen kaikki ovat menossa ja vielä työaikaan? Tulee mieleen, että kyllä joutilaita riittää... (tyyliin Mielensäpahoittaja/Tuomas Kyrö)
Edes uusista lisävaloista ei ole Rovaniemen alapuolella vastaavaa hyötyä, kun niitä ei jatkuvan vastaantulevan liikenteen vuoksi voi edes käyttää! Tavaksi on tullut tankata Rovaniemellä ja käydä menomatkalla Lidlissä ; ruisleipää ja muutakin. 

Rovaniemen jälkeen liikenne hiljenee. Kemijärven risteys ottaa aina muutaman auton  itään, onneksi usein rekkoja. Sodankylän kohdalla on aina pientä paikallisliikennettä.  Autoradio kertoi juuri siellä kuinka kaivostoiminta on kääntänyt Sodankylän asukasluvun nousuun ja työttömyysprosenttikin on vain 10 %. Parin kolmen viime vuoden aikana kuntaan on muuttanut uutta väkeä, ja asuntopula on todellisuutta. Myöskään kaivoksiin ei enää ole työväestöä omasta kunnasta, vaan lisää tarvitaan muualta.

Sitten onkin edessä koko välin pisin ja ehdottomasti tylsin väli: Sodankylä - Saariselkä, jossa ei juuri koskaan näy ketään eikä mitään!
Koskaan ei ole joko aikaa tai halua poiketa kahvilla esimerkiksi Vuotsossa - aina välillä ajattelen pysähtyä, mutta joko paikat ovat kiinni (kuljen myöhällä) tai en malta pysähtyä. Puoli tuntia menee pysähdyksissä  hetkessä ja tuntikin, ja se on paljon poissa ajoajasta.  Suomeen kotiin tullessa on merkitystä olenko perillä puolelta öin vaiko kello 01 - vai onko?  Mutta työpäivän jälkeen ajaessa haluaa pian perille ja Norjasta lähdettäessä "häviää" aina tunnin.  Tai sitten ajo pydähtelemättä on vain tullut tavaksi.

Vuotsossa on puolimatkan krouvi ja Ivalossa matkaa on jäljellä tasan 300 km eli 2/5.  Se menee jo pian - Inarin ja Ivalon väli on turhan mutkainen, mutta valoisalla kaunis katsella ja Inarin ohi mennessä alkaakin olla jo melkein perillä...  Kotiin mennessäni tunnen olevani melkein perillä jo Sodankylän alapuolella, ja siitä on kuitenkin matkaa vielä vajaat 300 km...

Eilen satoi lunta ihan tosissaan Inariin saakka.  Vastaantuleva liikenne nostatti lumen teiltä, niin että oli pysähdyttävä ja välillä satoi jäätävää tihkua.  Ajonopeus oli suurimman osan 60-70 km/t - enempää ei uskaltanut, kun ei nähnyt. Pitkien valojen käyttö oli heijastuksen vuoksi vaikeaa.

Ivalosta soitin Liisalle Utsjoelle, ja kuulin, että siellä ei sada. Samaan aikaan Kemissä satoi kaatamalla vettä, ja pihat ja pikkutiet olivat jäisiä.

Kaamasen jälkeen ilma parani, ja kuuntelin Radiosuomea läpi tunturiylängön.  Ei hassumpaa. Soitin tyttärelle ja muistin, että Kaamasen alapuolella on lyhyt väli, jossa Sonera ei läydä verkkoa.  Samanlainen pitempi on Kaamasen pohjoisenpuolella.  En ole kokeillut Elisaa tai Dnata. Pitäisi kokeilla joskus tai kysellä muilta, kaiken varalta. Siellä voi tulla ongelmia saada apua, koska tie on hiljainen.

 Palautin kirjan Utsjoen kirjaston palautuslaatikkoon, ja ajoin Tenojokivartta Nuorgamiin (43 km). Yksi auto tuli vastaan koko välillä Kaamasesta Nuorgamiin. Nuorgamista vajaat 20 km Skiippagurraan, jossa tulee vastaan E6-tie ja liikenne ja elämä. Tunnin aikaerollakin voi olla merkitystä, mutta heti Skiippagurrasta alkaa löytyä vastaantulijoita ja Varangerbotnissa (12 km) Varangin vuonon pohjukassa alkaa kokonaan uusi elämä.

Mietin sitä eilenkin: 700 km kotoa ja 550 km Rovaniemeltä läpi pimeän ja harvaanasutun Lapin - ja täällä vastaan tulee yht'äkkiä autoja, lentokoneita, laivoja, taloja, kyliä, valoja...  Valoja niin että huimaa. Katuvalot heijastuvat veteen. Meri ja kaikki valot ovat edessäsi kuin tarjottimella. Varangerbotnin rinteeseen näkyvät Nessebyn valot, ja sinne on sentään yli 20 km. Ennen Annijokea näkyy niemen takaa vilaus Vesisaarenkin valoista ja matkaa on yli 30 km.  Pykeija vuonon vastarannalla tuntuu olevan lähellä. 100 km autolla ja n. 20 km vuonon poikki.

Norjalaiset polttavat reilusti valoja. Vaikka varsinainen jouluvalaistuskausi ei ole vielä alkanut, palavat ikkunoissa ikkunalamput tai ikkunalaudoilla pöytälamput, ja pihoilla ulkovalot.  Enkä usko, että sähkön hinnan alvittomuus Finnmarkin läänissä vaikuttaa asiaan.  Kyse on varmasti enemmän tavasta.
Suomalainen ei "koristevalaise" niin reilusti ja vetää sälekaihtimet/rullaverhot tiukasti kiinni. Ei kurkita! Norjalainen - kuten ruotsalainenkin - somistaa ikkunansa, niin että ikkunat ovat kuin koruja.

Tavallisesti käytän matkaan 8-9,5 tuntia enkä juuri pysähdy kuin tankkaamaan.  Eilen meni aikaa, mutta ei sillä ole niin merkitystä: pääasia, että matka meni ilman haavereita.  Tavarat autosta, lisää lämpöä ilmalämpöpumpusta, suihkuun, teetä ja vähän lehdenlukua ja ihmettelyä.  
Täällä taas. Aamulla töihin.

Ja reilun kolmen viikon kuluttua sama uudelleen...


tiistai 26. marraskuuta 2013

Kaamos alkaa 26.11 - sanoo storm.no

Værvarsel for Vadsø

 i Finnmark

 4 moh
Vadsø kl 23.00: -2°C  2 m/s
sunlight Solen er under horisonten hele døgne


Hasvik Foto

lauantai 23. marraskuuta 2013

Kaamos alkaa Vesisaaressa - uutisoi Finnmarken

Hasvik Foto



Værvarsel for Vadsø

 i Finnmark

 4 moh
Vadsø kl 23.00: -1°C  2 m/s
Sol opp lørdag 23. nov: 10.02 sunlight ned: 11.31



http://www.yr.no/nyheter/1.11368304


Ikke bekmørkt hele tiden

Mørketid er når sola er under horisonten hele døgnet. Men det betyr ikke nødvendigvis at det er helt mørkt hele døgnet.
– Mørketiden er ikke bare mørk. Vi har en god del dagslys til solen står 6 grader under horisonten, forteller meteorolog Jon Austerheim ved Værvarslinga for Nord-Norge.

Været avgjør hvor mørkt det blir

Hvor mørkt det blir kommer an på værtypen.
– Blir det overskyet og regn så føles det ganske mørkt, sier Austerheim.
I Longyearbyen startet mørketiden 26. oktober. Her kommer ikke solen tilbake før 16. februar.
– På Svalbard er det mørkt hele dagen hvis det ikke er nordlys. Men på det mørkeste i Tromsø er det kun dagslys i fire timer, forteller Austerheim.

Sjekk når mørketiden starter:

StedMidnattssolMørketid
Polarsirkelen12. jun - 01. jul-
Bodø04. jun - 08. jul-
Svolvær28. mai - 14. jul07. des - 05. jan
Harstad25. mai - 18. jul02. des - 10. jan
Bardufoss23. mai - 19. jul30. nov - 12. jan
Andenes22. mai - 21. jul29. nov - 13. jan
Tromsø20. mai - 22. jul27. nov - 15. jan
Bossekopp19. mai - 24. jul25. nov - 17. jan
Vardø17. mai - 26. jul23. nov - 19. jan
Hammerfest16. mai – 27. jul22. nov - 20. jan
Berlevåg15. mai - 28. jul21. nov - 21. jan
Nordkapp14. mai - 29. jul20. nov - 22. jan
Jan Mayen14. mai - 28. jul20. nov - 21. jan
Bjørnøya01. mai - 10. aug.07. nov - 04. feb
Hopen25. apr – 17. aug.21. okt - 10. feb
Svea21. apr – 21. aug.27. okt - 15. feb
Barentsburg20. apr - 21. aug.26. okt - 15. feb
Longyearbyen20. apr - 22. aug.26. okt - 16. feb
Pyramiden19. apr - 23. aug.25. okt - 17. feb
Ny-Ålesund18. apr - 24. aug.24. okt - 28. feb
Magdalenafjorden16. apr - 26. aug.22. okt - 19. feb
Rossøya12. apr - 29. aug.19. okt - 23. feb
Nordpolen20. Mars - 23. sept.25. sept - 18. mars

torstai 21. marraskuuta 2013

Kotona Suomessa


Hasvik Foto


Tällä hetkellä minä olen vielä Suomessa ja nautin niistä muutamista päivistä, jolloin aurinko paistaa kirkkaasti silmään ja ihan häikäisee.  Tarkoitus oli toki ajaa Norjaan jo toissapäivänä, mutta tuli esteitä: silmälääkäri, polvilääkäri eli ortopedi ja sitten hajosi auton termostaatti, joten auto ei lämpene ja ajaminen talvikeleillä menee tylyksi.  Sain autolle ajan huomiselle, silmälääkärin olen jo selättänyt ja ortopedikin menee, joten Norja kyllä häämöttää...

Mutta: on aivan ihanaa olla kotona välillä - vaikka Norjasta nautinkin.  Lapset kokoontuivat viime viikonlopuksi kotiin ja niin käynee huomennakin.  On väkeä, tuttua puuhaa ja saan "leikkiä" äitiä, muutenkin kuin virtuaalimaailmassa. Lapset ovat parasta mitä tiedän ja tuntuu tosi haikealle, että he kasvavat niin pian. On vaikea ajatella Gibranin sanoin, että lapsesi eivät ole sinun lapsiasti, vaan elämän lapsia.
Viikolla on myös hieman kylästelty, kierretty ystävän kanssa Ikeaa uupumukseen saakka ja tyttären kanssa Oulua ja Kemiä. Syöty kiinalaisessa ja nautittu. Suunniteltu elokuvia, kaavailtu jouluaskartelujakin, mutta... Aina loppuu aika.

Lenni-koira on syötävän suloinen otus, joka vajaan puolen vuoden elämänilollaan hurmaa vanhankin kyynikonkin.  Että samojedi osaa olla ihana, niin valkoinen ja veikeä ja niin elämänhaluista virtaa täynnä.



Säätila:

Paikallissää Oulu

Sääennuste
pe
la
su
ma
ti
ke
02
05
08
11
14
17
20
02
08
14
20
02
14
02
14
02
14
02
Ennuste päivitetty 21.11.2013 23:39.
-3°-3°-2°-2°-2°-1°-1°0°1°0°-2°-4°-1°-2°-1°-6°-5°-1°
Auringonnousu tänään 9:19. Auringonlasku tänään 14:49. Päivän pituus on 5 h 30 min.

maanantai 11. marraskuuta 2013

Virantäyttöprosessi kuningaskunnassa


Työvoimatilanteesta tuli mieleeni kertoa julkisen sektorin rekrytoinnista, koska se poikkeaa alka lailla suomalaisesta.
Tämä kaikki koskee erään kaupungin rekrytointia enkä tiedä kuinka lyeispätevä käytäntö on koko maassa.

Virka oli haettavana kesäkuussa.  Viranhakuilmoitus tarkistettiin myös kaupungintalolla, jotta kaikki on varmasti oikein.  Hakemukset lähetetään sähköisellä lomakkeella, jolloin todistukset ym. tarkistetaan mahdollisessa haastattelussa.  Tähän saakka kaikki on ok. ja tuttua.

Haastattelussa on mukana kahden ammattiliiton edustajat, esimies sekä mahdollisesti työpaikan edustaja. Matkat haastatteluun ja mahdollinen yöpyminen maksetaan haastatteluun kutsutulle jälkikäteen.

Haastattelujen jälkeen tehdään kaupunginjohtajalle esitys virkaan valittavasta. Esityksestä on vastuussa ko. avoimen viran esimies. 
Haastatteluista tehdään muistiinpanot, jonka tiivistelmät lähetetään esityksen mukana kaupungille.  Haastattelutiivistelmien lisäksi toimitetaan koonti suosittelijoiden haastatteluista ja varsinainen esitys.  Koska kaupunginjohtaja tekee varsinaisen nimityksen pelkästään papereiden perusteella, on mukaan liitettävä myös laajennettu tiivistelmä hakijoista, haastateltujen todistusjäljennökset ja viranhakuilmoitus. Myös ammattiliitot tarkistavat vielä papereiden oikeudellisuuden.

(Tämä tuntuu kovin perinpohjaiselta, koska tiedän, että julkinen sektori sumeilematta palkkaa epäpäteviä, ja oikeusapumies ei voi asiaan puuttua vaikka kysessä on selvä laittomuus.  Valitusoikeus on rajattu ja oikeusmiehellä ei ole oikeutta kumota päätöstä. Tässä on suuri ero Suomeen, joka tässä suhteessa on oikeusvaltio!)

Heinäkuun lopussa kaupunki lähetti virkaan valitulle työpaikkatarjouksen, ns. tilbud, jossa on mukana palkkaesitys.  Vielä hänellä on mahdollisuus neuvotella palkasta ennen viranvastaamista ja sitä voi toki koettaa.  Vastausta viran vastaanottamisesta pyydetään yleensä kahden viikon kuluessa.

No, meille kävi niin, että virkatarjouksen vastaanottanut olikin saanut työpaikan muualta ja ei vastaanottanut virkaa.  Virka laitettiin uudelleen hakuun, koska emme olleet halunneet ketään hakijoista sijalle nro 2.  Päätettiin uusi hakuaika ja kaikille ensimmäisen kierroksen hakijoille ilmoitettiin uudesta hakukierroksesta ja heitä pyydettiin ilmoittamaan ovatko he edelleen käytettävissä.

Toisen kierroksen loputtua hakijoita oli reilut kolmekymmentä yhdeksästä maasta. Euroopan huono taloustilanne näkyy täälläkin.  
Päteviä hakijoita oli 13 kuudesta maasta (Suomi, Ruotsi, Tanska, Venäjä, Unkari ja Norja).
Olemme haastatelleet henkilökohtaisesti kahta (Ruotsi, Venäjä), Skypen kautta kahta (Suomi, Norja) ja videoneuvottelun kautta yhtä (Norja). Nyt on paperityön aika!

Huomenna lähtee kaupungille kasa papereita sekä esitys, joiden perusteella kaupunginjohtaja tekee virkanimityksen.  Tai pitäisikö edelleenkin puhua virkatarjouksesta, koska palkka voi vielä muuttua.

Aikaa kuluu, ja on odotettavissa, että ko. työntekijä ottaa vastaan viran aikaisintaan maaliskuussa. 

Selviä eroja Suomeen on:
 - julkista, vakinaista virkaa ei päätä mikään lautakunta tai valtuusto tai edes hallitus.  Se on henkilöpeliä.  
- selvä ero on myös ammattijärjestöjen läsnäolo koko hakuprosessin ajan - tehtävä on tietenkin valvoa laillisuutta ja jäsenten etuja.  
- eikä Suomessa tietääkseni kunnat maksa matkakuluja ja yöpymisiä haastetteluihin...  Palkkaneuvottelutkin taidetaan hoitaa hieman eri tavalla.