Heinäkuu Suomessa

sielunmaisema

Raskas - ja kylmä - alkukesä

Juhannuksen alla kotiterassilla

Alkukesä on ollut kylmä niin täällä kuin Suomessakin.  Tänään on sitten rikottu kesän lämpöennätykset eri puolilla ja myös täällä. Iho kihelmöi auringosta ja tuntuu kesältä.  Päivä oli hieno ja lämpöasteita auringossa - kuten mieheni tiukan paikan tulleen mittaa - liki 50 C. Terassilla siis tarkeni!

Alkukesä on ollut paitsi kolea niin myös suruvoittoinen.  Parhaimman ystävän menetys tuntuu joka päivä ja on niin haikeaa muistella kaikkea mitä teimme ja mitä suunnittelimme.  Se suuri tuki puuttuu nyt elämästäni.  Lisäksi  samaan aikaan toinen läheinen ystäväni menetti miehensä ja samalla yksi lapsistamme kummisedän. Kahdet hautajaiset peräkkäisinä päivinä tuntuivat miltei ylivoimaisilta.

Samaan syssyyn oli silmäpoliaikani Oulussa, ja tulos oli huolestuttava. Kostea ikärappeuma (siis jo nyt!!!) eli makuladegeneraatio, joka tarkoittaa ongelmia tarkan näön alueella. Jollei piikityksellä saada tautia kuriin tai edes hiljentämään vauhtiaan, niin edessä on ... en uskalla ajatellakaan.
Tiesin toukokuulla, että jotain on vialla, kun tien vasen reuna mutkittelee. Arvelin kuitenkin diagnoosiksi harmaakaihia, jota on suvussa. (Mutta niin on kosteaa ikärappeumaakin!)  Kyselin jo leikkaushintoja Suomesta yksityiseltä ja menin pari päivää ennen pojan lakkiaisia hakemaan lähetettä leikkaukseen kesäksi.
Sainkin lähetteen: OYS:iin kiireellisenä ja eikä mennytkään kuin viikko niin aika tuli.
Nyt edessä pistoshoito kuuden viikon välein ja ainakin toistaiseksi Suomessa.
Ottelu byrokratian kanssa alkaa keskiviikkona, kun minulla on vihdoin ja viimeien lääkäriaika Norjassa. Sitä odotin kolme viikkoa.  Näin hyvinvointivaltiossa.

Ja olipa hyvä, että satuin olemaan Suomessa lääkärissä, ja pääsin siis heti hoitoon.  Täällä silmälääkäri on Kirkkoniemessä, jonne jonotetaan kuukausikaupalla ja pistoshoito annetaan sitten Tromssassa, jonne tietenkin myös jonotetaan.

Esan muistolle



Olit hyvä ja mieleinen kummisetä Antillemme.  Kiitos.

Onni yksillä, kesä kaikilla

Kotirantaa eilen pikkutypyn kuvaamana
 

Ja täällä:

I dag, mandag 19.05.2014

Tid	Varsel	Temp.	Nedbør	Vind
kl 16–18		11°	0 mm	Svak vind, 2 m/s fra øst
kl 18–24		11°	0 mm	Svak vind, 3 m/s fra øst-nordøst

I morgen, tirsdag 20.05.2014

Tid	Varsel	Temp.	Nedbør	Vind
kl 0–6		7°	0 mm	Flau vind, 2 m/s fra vest-nordvest
kl 6–12		7°	0,1 – 0,2 mm	Lett bris, 5 m/s fra øst
kl 12–18		8°	2,0 – 4,5 mm	Lett bris, 5 m/s fra øst-nordøst
kl 18–24		6°	0 – 0,2 mm	Flau vind, 2 m/s fra sør

 

Ah, toivoisinpa olevani toisaalla!  Ja perjantaina jo olenkin...

Perustuslaista ja sen juhlinnasta

Tässä mielenkiintoinen postaus perustuslaista ja sen juhlinnasta:

http://norjalainenpaivakirja.blogspot.no/2014/05/perustuslaki-taytti-tasavuosia.html

17. mai

17. mai vietto on osaltani ollut olematonta, vaikka koko Norja juhlii perustuslain 200-vuotispäivää..  Mielessäni on ollut päälimmäisenä läheisimmän ystävän äkillinen poismeno toissapäivänä.  Mielessä myös  hyvän ystävän aviomiehen tilan äkillinen huonotuminen parin päivän aikana ja vienti ambulanssilla sairaalaan tänään. Mietin onko paluuta.  Mielessä myös tänään Hartolassa pidetyt hautajaiset.

Ei siis mieli mettä keitä, kuten ystäväni Inkeri joskus tapasi sanoa.

Olen ollut päivän kotona. Illalla katsoin telkkrista 17. main juhliintaa eri puolilla maata, mutta edes lastenkulkueen katsomiseen paikan päällä ei mieli tänään taipunut. Olin jopa niin tyly, että kun ovikello soi päivällä  pariin kertaan, en edes avannut.

Inkerin muistolle

 Kiitos ystävyydestäsi, Inkeri.

Bongari voisi innostua kovasti talon sijainnistakin - minä en tunne edelleenkään lintuja (vaikka ikkunalla on parit kiikarit ja useammat kirjat), mutta on tästä hyvä ihmetellä luonnon eläviä!  Vaikka että kuinka lokit tietääkin seurata kalaparvia... Millaiset tutkasysteemit niillä oikein on?

 

Ne on iltasyönnillä useamman tunnin, liikkuvat kalaparvien mukana ja sitten häipyvät yhtenä valkoisena pilvenä Ekreijan lintuvuorelle sulattelemaan muonaansa. Ja niitä on joskus todella paljon;  satoja ja satoja.

 

Uljasta katseltavaa ei-biologillekin!

 

 

30.000 vuodessa ei riitä!

Kuka h...  ajaa 30.000 km vuodessa ilman, että kilometreissä on juuri yhtään työajoa?
No, minä esimerkiksi.
Ostin viime toukokuun lopulla auton ja nyt huomasin 30.000 täyttyneen vajaassa vuodessa.

Eihän siinä mitään, auto on ostettukin ajamista varten - mutta kun Norjassa vakuutusmaksu nousee vuodessa ajettujen kilometrien tahdissa!  Joudun taas ottamaan yhteyttä vakuutuslaitokseen ja korottamaan kilometrirajaani.  Onkohan seuraava 34.000 vai mitenhähän se menee? Se voisi riittääkin... ainakin mennelle vuodelle riittää.  Parissa viikossa en ehdi enää kauas. (Mitä nyt parin viikon päästä tulee 1.000 lisää mittariin...)

Työkaverit ostavat upouusia nelovetoja ja maastureita - ja ajavat 12.000 vuodessa.  Kysyn vaan kannattaako sellainenkaan autoilu.  Siinä ne kilometrit vasta kalliita ovatkin!

Meillä on kohta juhlat!

 

Tervetuloa!

Meillä on juhlat toukokuun lopussa.  Isopoika saa valkolakkinsa ja musikkiopiston päättötodistuksen.  Vappuna suunnittelimme kutsukorttia - tässä yksi versio.

 

Nyt vain peukut pystyyn, että tie aukenee sotilassoittokuntaan ja Sibelius-akatemiaan pojan toiveiden mukaisesti.

"Kevät saapui yön päiväksi tehden..."

 

Tenojoki ei tulvi vielä

Kaamasen ja Utsjoen väliltä Lihavakalajärvi

Nuorgamin lähellä

Ajo läpi keväisen Lapin  on elämys.  Varsinkin kun ajaa keskellä yötä ensimmïstä kertaa talven jälkeen.  Tekisi mieli sanoa, että se on voimauttava kokemus, mutta en tiedä onko se sitä - vaikka se hienolta kuulostaakin.

Lähdin kotoa vappuna seitsemän mailla illalla ja olin perillä terassilla aamukahvilla kolmen aikaan.  Pimeää ei tullut ja pitkiä valoja ei tarvinnut. Ihana, siunattu Lapin kevät!

Kaksi viikkoa yöttömään yöhön!

aamuyöllä terassilta

aurinko on kolmen aikaan jo korkealla

aamuyön aurinkoa pitsiverhon (=pitsiliina) läpi

Oli vappukin...

Kiitos, tytöt, niin pääsiäisen laitosta kuin vappumunkeistakin!  Olette ihania - ja niin olivat munkitkin ...

Isontypyn leipomuksia ja kuvauksia

 

 

 

Oma meri ja oma ranta

Oma ranta on jäässä vielä pääsiäisenä

Parin päivän kuluttua lahti on jo sulannut

Ja taas päivä kaksi ja nyt nÿttää tältä Kuva Vatungista ja kaikki
Olhavan noin 20 tuulimyllyä pääsivät kuvaan

Kiirastorstaina Helsingin liepeillä

Kiirastorstaina Helsingin liepeillä oli jo näin kesäistä.

 



Ajoimme tiistaina tyttöjen kanssa kotiin, perillä aamuyöllä ja seuraavana päivänä nuoremman tyttären kanssa viemään isoaveljeä tarjolle sotilastoittokuntaan.  Koe oli Lahdessa ja meno yhtä alamäkeä.  Tuloksista emme vielä tiedä, mutta reissu oli muuten vain mukava.

Kylästelimme Mäntsälässä, nautimme hyvästä seurasta ja passauksesta sekä Porvoosta torstain. Tyttö vietti päivän Hesassa ja nautti silminnähden!  Pitkänperjantain vietimme sitten taas autossa kotimatkalla - kyläille Heinolassa ja Pulkkilassa.  Ihanaa edes ohimennen tavata rakkaita ihmisiä!  Sydän voi paremmin pikaisemkin kahvihetken jälkeen...

Pääsiäistä kaiken keskelle!

Pääsiäiskuvana on isontypyn pienenä silkkipapaerista tekemä noitakuva, joka on vuotuinen pääsiäiskortiste keitiön ikkunassa.

Kyöpelinvuoreen ja noitiin uskottiin kovasti.  Muistan isonpojan luikahtaneen hyvin matalana ja sukkelasti etuportailta kesäpuolelle nukkumaan pääsiïslauantaina.  Rituaaliin kuului katsoa ensin oikealle ja vasemmalle, ettei luuta kopsahda päähän - olimmehan reitillä, jos noidat lentävät jokivartta myllylle kokoukseen.

Pääsiäissunnuntaina kävimme läheisellä myllyllä katsomassa oliko jälkiä.  Ja ainahan niitä oli. Jollei muuta niin hiirten jälkiä ainakin... Ja niilläkin saatoi kertoa monta tarinaa.

Minun noitamuistoni tulevat radion Noita Nokinenä kuunnelmista.  Voi niitä aikoja...



                          Pääsiïsleipomuksia isontypyn tekemänä ja kuvaamana 

Tälläiseen(kaan) minä en pysty

Tällaiseen sunnuntain laiskaan brunssiin minä en pysty. Jää paistokset paistamatta ja appelsiinit lohkomatta.
Mutta luojan kiitos, minulla on kaksi näpsäkkää tytärtä, joista etenkin vanhempi on saanut herätyksen ruoanlaittoa ja liikuntaa sivuaviin juttuihin - ja nyt ei ole äitiparallakaan huolta huomisesta...

Ihanaa!

Uusia sänkyjä - tervetuloa vieraat!

 

uusi parisänky pienemmässä makuuhuoneessa

ja  uudet sängyt hakevat vielä paikkaansa...

Tytöt tulevat tänään ja halusin laittaa uudet, kunnoliset sängyt yläkertaan.  Vielä on miettimättä kuinka se sijoitetaan, eri puolille huonetta ja parisängyksi vai noin...  Mutta kaikki ajallaan.
 

Tytöt tulevat huomenna !

Tytöt tulevat Helsingin, Oslon ja Kirkkoniemen kautta huomenna tänne - jippii!  Ja ensi viikolla ajamme yhdessä pääsiäislomalle kotiin.
Olisipa ilma yhtä kaunis kuin tänään!

Ajettuja lumikasoja auringon sulatettavaksi

 

Uusi ilme keittiön ikkunassa!

Talon ainoa ikkuna, josta on mahdollista nähdä sisään, on keittiön ikkuna.  Ja koska naapuritalo on korkeammalla, niin sieltä voi kuvitella näkyvän sisään aika hyvin.  En tykkää sälekaihtimista ja niinpä teetin Suomen reissulla pari lasilevyä, jotka työkaverini avulias mies kävi kiinnittämässä.  Nyt ikkunasta näkyy kaikenlaista lasitavaraa aamuauringossa...  (pölynkerääjiä!)
Toivottavasti suora näkymä ainakin hieman sekoittui!